Pisara

Sataa, sataa, ropisee; litisee, litisee, lotisee. Pieni pisara irtautuu tukikohdastaan ja lähtee yksinäisenä matkaan. Yksin se ei kuitenkaan ole, kohtalotovereita on jo mennyt, ja lisää seuraa perässä. Harmaus ympäröi ne kaikki, ja pudotus on pitkä kirkkaalle, puhtaalle mutta kooltaan vaatimattomalle tipalle. Onko tuttu tunne?

Taivaskin synkistelee, ja lupailee lisää vesisadetta. Pisaralle on tulossa paljon seuralaisia.