Laajat alueet jokaisessa kunnassa on varattu mätäneville arkuille, ja niiden mukana maatuville ruumiille. Lopputuloksena on luurankoja täynnä oleva synkkä kenttä.
Mielestäni vainajaa kunnioittavampi tapa on tuhkaus. Uurna voi sitten sijaita uurnalehdossa, missä vainajaa voi muistella paremmin kuin nurmikolla seisten, tai sitten kotona takan reunalla, jos niinkin haluaa. Omalle kalmolleni toivon polttohautauksen pahviarkussa krematoriossa; miksipä sitä viimeisen käyttöpäivän ylittäneelle tomumajalle sen kummempaa tarvitsisi tehdä?
Kuvassa portti Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin hautausmaalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua, ja vain omalla nimellä kirjoitetut asialliset ja positiiviset kommentit julkaistaan.