maanantai 3. elokuuta 2015

Berliini 2015, 7. päivä

Tänään on ollut liian lämmin ilma minulle. Hikoilen kuin saunassa, jopa junassa istuessani. Maksimilämpötila varjossa on ollut 33 astetta, ja nyt puoli seitsemän aikaan illalla varjossa oleva läpömittarini näyttää 32,4 astetta. Kyllä vesi on maistunut!

Täällä tulee yllättävän aikaisin pimeää. Oheinen kuva on otettu eilen sunnuntaina noin 21.30; kuvassa portaat Potsdamer Platzilta asematasoa kohden.

Aamun aloitin kohteella, joka on oikeastaan minulle uusi. Olen käynyt kuvaamassa aikasemmin Charlottenburgin linnan kadun puoleisen julkisivun, mutta nyt kiertelen puistossa, ja kuvasin myös linnankin sieltä käsin.

Valtakunnansotaoikeudessa, joka aikanaa sijaitsi yllä olevassa rakennuksessa, tuomittiin 1936-45 yli 260 aseistakieltäytyjää sekä armeijan palveluksessa olevaa vastarintalikkeen jäsentä kuolemaan toiminnastaan Valtakuntaa vastaan.

Bornholmer Strassen aseman luona on 9.11.1989 -päivän muistopaikka. Se oli ensimmäinen rajanylityspaikka, joka avattiin vapaaseen matkustamiseen lännen puolelle.

Wittenaussa on kaksi ilmasuojabunkkeria tyyppiä M500 vuodelta 1941. Yllä toinen niistä. Molemmat ovat nykyisin yritysten käytössä.

Bunkkerien vieressä oli urheiluhalli, jossa toki oma pieni ravintola. Valitettavasti grilli ei ollut vielä päällä, mutta onneksi vessaan pääsi ja olutta sai.

Paitsi rappuset metroasemalla on rakennus myös yleinen vessa. Ei, en tutustunut tähän mukavuuslaitokseeen, vaan syy kuvaamiseen oli sen toimiminen alunperin poliisin liikennetähystystornina.

Hohenzollernplatzin kirkk vuodelta 1933 on näyttävä ja tavanomaisesta poikkeava positiivisella tavalla. Valitettavasti se oli kiinni, enkä päässyt kuvaamaan sisäpuolelta.

Tarkoitus oli kuvata vielä kolme kohdetta, mutta ruuhka oli niin kova, että yhden enää ehdin kuvata. Odotin linja-autoa, jonka piti kulkea 3-7 minuutin välein, yli puoli tuntia. Muutaman pysäkin matelimme eteenpäin, sitten kuljettaja alkoi avata ovia, jos joku halusi hypätä pois. Moottoritieltä tuleva liikenne noin kilometrin päässä aiheutti ruuhkan.

Kävelinpä sitten 1,2 km kohteeseen, ja olin kävellyt jo takaisinpäinkin pari sataa metriä, kun bussini tuli vastaan. (Valitan pikanäpsäyksen laatua.) Tiedän olevani nopea kävelijä, mutta en ennen bussia ole voittanut :D Muutaman ratsastuksessa olevan hevosen ohi olen kyllä kävellyt...

Takaisinpäin tullessani poistin iPadin reittiopasohjelmasta vaihtoehdon linja-auto, ja junilla pääsinkin melko nopeasti Potsdamer Platzille.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua, ja vain omalla nimellä kirjoitetut asialliset ja positiiviset kommentit julkaistaan.